Herantis Pharma Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2016

Herantis Pharma Plc
Company release 28 Feb 2017 at 9:00 am

Herantis Pharma Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2016

Suomalaista huipputiedettä maailman ensimmäisiin kliinisiin tutkimuksiin

Tammi-joulukuun 2016 pääkohdat: 

  • Euroopan Unionin tutkimus- ja innovointiohjelma Horisontti 2020 myönsi joulukuussa noin kuuden miljoonan euron apurahan Herantiksen Vaiheen 1-2 kliiniselle tutkimukselle Parkinsonin taudissa CDNF-lääkeaihiolla.
  • Yhtiö tiedotti lokakuussa yhteistyöstä brittiläisen laitevalmistajan Renishaw plc:n kanssa liittyen Parkinsonin taudin kliiniseen tutkimukseen.
  • Potilasrekrytointi yhtiön Lymfactin-tutkimusvalmisteen kliiniseen tutkimukseen rintasyöpähoitojen aiheuttamassa lymfaturvotuksessa alkoi toukokuussa Suomessa. Lymfactin on maailman ensimmäinen kliiniseen vaiheeseen edennyt, imujärjestelmän vaurioiden korjaamiseen kehitetty geeniterapia.
  • Sekä Euroopan että Yhdysvaltain viranomaiset myönsivät CDNF-lääkeaihiolle harvinaislääkestatuksen ALS-sairauden hoitoon.
  • Yhtiö täsmensi kehityshankkeidensa näkymiä tammikuussa
  • Osakekohtainen tulos oli -1,07 (1-12/2015: -3,94) euroa
  • Liiketoiminnan rahavirta katsauskaudella oli -2,8 (-7,4) miljoonaa euroa
  • Herantiksen rahavarat 31.12.2016 olivat 2,8 (5,5) miljoonaa euroa
  • Yhtiön taloudellinen asema on vastannut odotuksia viimeisellä puolivuotisjaksolla, eikä tavallisesta poikkeavia tapahtumia ole ollut.

Avainluvut

1 000 euroa 7-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015
  konserni konserni konserni konserni
Liikevaihto 0,0 0,8 25,3 2,0
Henkilöstökulut 397,2 565,3 942,1 1 332,1
Poistot ja arvonalentumiset 604,0 1 393,2 1 202,9 9 421,1
Muut liiketoiminnan kulut 846,1 1 042,5 2 273,3 5 415,0
Tilikauden tulos -1 827,0 -2 459,5 -4 424,5 -16 044,7
Liiketoiminnan rahavirta -922,6 -2 230,4 -3 035,7 -7 397,7

  

  7-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015
  konserni konserni konserni konserni
Omavaraisuusaste % 15,4 42,6 15,4 42,6
Osakekohtainen tulos € -0,44 -0,60 -1,07 -3,94
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 4 118 305 4 085 994 4 118 305 4 085 994
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 4 118 305 4 077 586 4 117 331 4 070 468

1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015
  konserni konserni
Rahavarat ja rahoitusarvopaperit 2 829,5 5 540,6
Oma pääoma 1 574,9 5 999,4
Taseen loppusumma 10 205,5 14 088,6

Avainlukujen laskentakaavat
Omavaraisuusaste = Oma pääoma / taseen loppusumma
Osakekohtainen tulos = katsauskauden tulos / osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin = osakkeiden lukumäärän aikatekijällä painotettu keskiarvo. Painotuksena on niiden päivien lukumäärä, jonka kukin osake on ollut ulkona katsauskauden aikana

Ohjeistus vuodelle 2017
Vuonna 2017 ei odoteta oleellista liikevaihtoa. Yhtiö investoi edelleen aktiivisiin lääkekehityshankkeisiinsa lymfaturvotuksen ja Parkinsonin taudin hoidossa. Rahoitustilanteen odotetaan olevan vuoden lopussa positiivinen.

Näkymät vuodelle 2017
Herantiksen pitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa yhtiön liiketoimintaa merkittävästi tekemällä lääkeaihioilleen kaupallistamissopimuksia. Yhtiö jatkaa keskusteluja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa liittyen yhtiön lääkekehityshankkeisiin. Euroopan Unionin myöntämän merkittävän apurahan ansiosta yhtiö voi jatkaa lääkekehitystä entistä pitemmälle ennen yhteistyösopimusten solmimista, mikäli se on osakkeenomistajien arvon kannalta optimaalista.
Vuoden 2017 tärkeimpiä tavoitteita ovat potilaiden rekrytoiminen ja turvalliset potilashoidot kliinisissä tutkimuksissa Lymfactin- ja CDNF-lääkeaihioilla. Molemmat lääkeaihiot perustuvat alansa johtavaan tieteelliseen tutkimukseen ja tähtäävät läpimurtoon vakavien sairauksien hoidossa.

Toimitusjohtaja Pekka Simula:
Vuonna 2016 Herantis-tiimin ahkeruus palkittiin kahdella kansainvälisesti merkittävällä saavutuksella. Annoimme ensimmäisinä maailmassa potilashoitoa geeniterapialla, joka pyrkii korjaamaan imusuoniston vaurioita. Voitimme erittäin kilpaillun EU-rahoituksen kliiniselle tutkimukselle, joka tähtää läpimurtoon Parkinsonin taudin hoidossa. Näiden saavutusten arvoa lisää, että ne ovat toisistaan riippumattomia – ja kumpikin pohjautuu alansa johtavaan tieteelliseen tutkimukseen.
Minulta on kysytty miksi kehitämme lääkettä Parkinsonin taudin hoitoon, kun siihen on jo lääkkeitä joita myydään miljardeilla euroilla vuodessa. Vastaan siihen, että tervetuloa mukaan Parkinson-yhdistyksen tapaamiseen, kun he seuraavan kerran kutsuvat minut kertomaan kehitystyöstämme. Nykyiset lääkkeet auttavat potilaita tulemaan toimeen tautinsa kanssa – jonkin aikaa. Tuskin kukaan potilas pitää nykyisiä lääkkeitä riittävinä.
Myös lennätin oli aikanaan mullistava keksintö. Miksi siis tarvittiin puhelinta? Tai kännyköitä? Biologisten lääkkeiden kehityksessä pyritään vastaavan suuruusluokan läpimurtoihin. Haluamme vaikuttaa itse tautiin emmekä vain hoitaa sen oireita, kuten monet nykyiset lääkkeet tekevät. Ja haluamme vaikuttaa useiden relevanttien biologisten tekijöiden kautta. Professori Mart Saarma tutkimusryhmineen on tehnyt vuosikausia kärsivällistä tutkimustyötä, jonka ansiosta CDNF-lääkeaihiomme antaa uuden lupauksen Parkinson-potilaille.
Lääkekehityksen tärkeys lymfaturvotukseen on vielä helpompi ymmärtää: hyväksyttyjä lääkehoitoja ei ole. Monet potilaat eivät edes tiedä, että heidän elämänlaatuaan vakavasti heikentävälle sairaudelle on nimi, ja moni häpeää vaivaansa ja kärsii hiljaa. Onneksi maailmassa on rohkeita naisia kuten Hollywood-näyttelijä Kathy Bates, jonka ansiosta lymfaturvotuksen tunnettuus on kasvanut huimasti ja potilaat vaativat aktiivisemmin uusia hoitoja. Herantiksen Lymfactin on geeniterapia, joka pyrkii parantamaan lymfaturvotusta korjaamalla imusuoniston vaurioita. Professori Kari Alitalon huippututkimukseen pohjautuva Lymfactin on maailman ensimmäinen kliiniseen vaiheeseen päässyt imusuonistoa korjaava geeniterapia.
Sekä CDNF että Lymfactin ovat nykyaikaisia biologisia lääkeaihioita. Sellaisten kehittäminen on monin verroin haastavampaa kuin perinteisten pienmolekyylien. Biologiset lääkeaineet ovat paljon monimutkaisempia, ja niihin liittyvät viranomaisvaatimukset ja -ohjeet ovat usein tulkinnanvaraisempia ja vaativat tapauskohtaista tieteellistä selvitystyötä. Tällaisten lääkkeiden kehitys on jatkuvaa ongelmanratkaisua. Toisaalta niiden potentiaali on tyypillisesti paljon suurempi kuin pienmolekyylien. Esimerkiksi CDNF vaikuttaa samanaikaisesti useisiin Parkinsonin taudin mekanismeihin.
Pienmolekyylit ovat myös yleensä elimistölle vieraita aineita, mikä voi johtaa haittavaikutuksiin; Herantiksen CDNF on ihmisessä luontaisesti esiintyvä proteiini, samoin Lymfactinin vaikuttava aine VEGF-C. Lääkeaihiomme pyrkivät hyödyntämään elimistön omia korjausmekanismeja uusimman tutkimustiedon pohjalta.
Vuosi 2016 oli meille erittäin onnistunut, kun kova työ ja korkeatasoinen tiede johtivat ensimmäisiin potilashoitoihin Lymfactinilla ja merkittävään, erittäin kilpailtuun EU-rahoitukseen potilashoitoihin CDNF:llä. Kumpikin saavutus yksinään on merkittävä, kansainvälisesti huomioitu tunnustus 100 vuotta täyttävän Suomen akateemiselle tutkimukselle. Juuri tähän tiimimme tähtää: huipputieteen soveltamiseen potilashoitoihin, jotta tieteen avulla voitaisiin myöhemmin auttaa potilaita kaikkialla maailmassa.
Herantiksen tiedotuslinjaa on joskus moitittu niukaksi. Minusta moni lääkekehitysyhtiö sortuu malttamattomuuksissaan tai ahneuksissaan ylihypetykseen tällä korkeiden riskien alalla. Herantis tiedottaa aidosti merkittävistä saavutuksista, kuten yllämainitut. Biologisen lääkeaihion kliinisen tutkimusluvan taustalla on jopa satoja tieteellisiä kokeita ja kymmeniä hakemuksia. Olisiko järkevää sijoittajaviestintää tiedottaa jokaisesta? Tai olisiko rehellistä sijoittajaviestintää tiedottaa valikoiden positiivisimmat niistä?
Spartalaisesta tiedottamisestamme huolimatta olemme avoin, helposti lähestyttävä ja potilaskeskeinen lääkekehittäjä, joka vastaa jokaiseen potilastiedusteluun. Potilasnäkökulmaa pohdin esimerkiksi blogikirjoituksessani syyskuussa. Herantiksen vuosi 2016 oli rankka, työntäyteinen ja lopulta erittäin palkitseva koko tiimillemme. Lämmin kiitos erityisesti kaikille potilaille, joiden yhteydenotot ja kannustus motivoivat meitä päivästä toiseen.

LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.1.-31.12.2016
Herantiksen lääkekehitys
Herantis kehittää innovatiivisia, alansa johtavaan tieteeseen pohjautuvia lääkkeitä pyrkimyksenään läpimurto vaikeiden sairauksien hoidossa. Yhtiön tavoitteena on osoittaa lääkeaihioidensa turvallisuus ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa sekä osoittaa viitteitä niiden tehokkuudesta, ja neuvotella sen jälkeen kaupallistamissopimuksia suurten lääkeyhtiöiden kanssa. Vuonna 2016 yhtiön lääkekehitys eteni suotuisasti, kun Lymfactin-lääkeaihion ensimmäinen kliininen tutkimus käynnistyi ja CDNF:n ensimmäinen kliininen tutkimus sai merkittävän EU-rahoituksen.
Lymfactin rintasyöpähoidon seurauksena kehittyvän lymfaturvotuksen hoitoon
Rintasyöpähoidot voivat vaurioittaa imusolmukkeita, mikä voi johtaa sekundääriseen lymfaturvotukseen. Sen yleisiä oireita ovat raajan pysyvä turvotus, ihon paksuuntuminen ja kovettuminen, raajan rajoittunut liikuntakyky, kipu sekä lisääntynyt tulehdusherkkyys. Sekundäärinen lymfaturvotus on krooninen, etenevä sairaus, joka heikentää vakavasti potilaan elämänlaatua. Nykyisin käytössä olevat hoidot kuten tukihihan käyttö, hieronta ja liikunta voivat helpottaa oireita osalla potilaista mutta eivät korjaa imujärjestelmän vaurioita, joista lymfaturvotus johtuu.
Herantiksen Lymfactin on geeniterapiavalmiste, joka tuottaa imuteiden kasvulle välttämätöntä VEGF-C -imusuonikasvutekijää. Prekliinisten tulosten perusteella sen odotetaan edistävän toimivien imuteiden uudiskasvua ja korjaavan siten imujärjestelmän vaurioita. Lymfactin perustuu professori Kari Alitalon johtaman tieteen huippuyksikön tutkimukseen Helsingin yliopistossa.
Herantis käynnisti vuonna 2016 Vaiheen 1 kliinisen tutkimuksen Lymfactinilla. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on osoittaa Lymfactinin turvallisuus ja siedettävyys. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan lääkeaihion alustavaa tehokkuutta. Tutkimus tehdään Suomessa kolmessa yliopistosairaalassa, ja tavoitteena on saada sen potilasrekrytointi loppuun vuoden 2017 aikana.
CDNF-hermokasvutekijä Parkinsonin taudin hoitoon
Herantis kehittää CDNF-lääkeaihiota Parkinsonin taudin hoitoon. Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä, parantumaton hermorappeumasairaus, jota sairastaa arviolta 7 miljoonaa ihmistä. Tunnetut hoidot auttavat vain taudin motorisiin oireisiin mutta eivät vaikuta taudin etenemiseen. Lisäksi hoitojen vaikutus tyypillisesti heikkenee ajan myötä. Herantiksen tavoitteena on parantaa taudin hoitoa merkittävästi.
Professori Mart Saarman johtaman pitkäjänteisen akateemisen tutkimuksen tuloksena löydetty CDNF, ihmisessä luontaisesti esiintyvä proteiini, on prekliinisissä tautimalleissa auttanut sekä taudin motorisiin että ei-motorisiin oireisiin ja myös taudin etenemiseen.
Herantis on saanut päätökseen lääkeviranomaisten vaatimusten mukaiset toksikologiatutkimukset CDNF:llä. Lupaavien tieteellisten tulosten ja kehitystyön ansiosta Euroopan Unioni myönsi CDNF:n Vaiheen 1-2 kliiniselle tutkimukselle noin kuuden miljoonan euron apurahan 1.1.2017 alkaen. Tutkimuksen potilasrekrytointi on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alkupuolella ja siinä tutkitaan CDNF:n turvallisuutta ja alustavaa tehoa 18:ssa Parkinsonin tautia sairastavassa potilaassa yhteensä kolmessa yliopistosairaalassa Suomessa ja Ruotsissa. 
CDNF-hermokasvutekijä ALS:n hoitoon
ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on kuolemaan johtava lihashermosairaus, jonka edetessä potilaan liikkuminen, puhuminen, nieleminen ja hengittäminen vaikeutuu. Keskimääräinen eliniän ennuste on kahdesta viiteen vuoteen taudin havaitsemisesta. ALS:iin ei tunneta parantavaa hoitoa, ja nykyisin hoidoin voidaan lähinnä helpottaa taudin oireita. ALS:iin sairastuu vuosittain arviolta 140.000 ihmistä.
Euroopan lääkevirasto EMA ja Yhdysvaltain FDA myönsivät vuonna 2016 Herantiksen CDNF-lääkeaihiolle harvinaislääkestatuksen ALS:n hoitoon perustuen yhtiön toimittamiin tutkimustuloksiin. Niiden perusteella voidaan olettaa, että CDNF:stä on merkittävää hyötyä ALS-potilaille. Herantis selvittää mahdollisuuksia käynnistää CDNF-kehitysohjelma ALS:n hoitoon. Toistaiseksi kehitysohjelmasta ei ole tehty päätöksiä eikä sille ole rahoitusta.
Cis-UCA-silmätipat kuivasilmäisyyden hoitoon
Kuivasilmäisyys (Keratoconjunctivitis sicca) on yleisin ärsytyksen aiheuttaja silmissä. Sen tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi silmän kuivuus, polttava tunne, kipu, punoitus ja tunne roskasta silmässä. Vakava tai pitkittynyt kuivasilmäisyys saattaa vaurioittaa silmän pintaa ja heikentää näkökykyä.
Herantiksen vaiheen 2 satunnaistettu kliininen tutkimus cis-UCA-silmätipoilla kuivasilmäisyyden hoitoon valmistui 2015. Tutkimus ei osoittanut cis-UCA- silmätipan paremmuutta lumelääkkeeseen verrattuna ensisijaisissa vastemuuttujissa. Herantis jatkaa kuitenkin mahdolliseen tuotekehitysyhteistyöhön tähtääviä kumppanuusneuvotteluita vuonna 2017.

TALOUDELLINEN KATSAUS 1.1.-31.12.2016
Liiketoiminnan tuotot sekä tutkimus- ja kehityskulut
Herantis-konsernilla ei ollut oleellista liikevaihtoa vuonna 2016 eikä edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla.
Katsauskauden tutkimus- ja kehitysmenot olivat 1,8 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu katsauskauden kuluksi tuloslaskelmaan. Katsauskauden tutkimus- ja kehityskulut muodostuivat pääasiassa valmistautumisesta kliinisiin tutkimuksiin CDNF:llä Parkinsonin taudin hoidossa ja Lymfactinilla rintasyöpähoitojen seurauksena kehittyneen lymfaturvotuksen hoidossa.
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta olivat 4,9 miljoonaa euroa ja ne kirjattiin katsauskauden kuluksi tuloslaskelmaan.
Katsauskauden tulos oli -4,4 miljoonaa euroa. Konsernin katsauskauden tulos edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta oli -16,0 miljoonaa euroa.

Rahoitus ja investoinnit
Yhtiön rahavarat 31.12.2016 olivat 2,8 (edellisen katsauskauden päättyessä 31.12.2015: 5,5) miljoonaa euroa.
Lisäksi yhtiöllä on Tekesin myöntämiä, toistaiseksi nostamattomia tuotekehityslainoja yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana Herantis nosti noin 0,4 (1,2) miljoonan euron maksuerät myönnetyistä tuotekehityslainoista.
Lisäksi Euroopan Unioni on myöntänyt 1.1.2017 käynnistyvälle TreatER-projektille noin 6,0 miljoonan euron tuen. TreatER-projektin keskeinen osa on Herantiksen Vaiheen 1-2 kliininen tutkimus CDNF-lääkeaihiolla Parkinsonin taudissa.
Konsernin liiketoiminnan rahavirta katsauskaudella oli -3,0 (-7,4) miljoonaa euroa.

Yritysostot ja suunnatut osakeannit
Herantis tiedotti 14.1.2016 yhtiön hallituksen päättäneen suunnatusta osakeannista Broadview Ventures I, LLC:lle yhtiöiden välisen merkintäsopimuksen mukaisesti. Hallituksen päätös tehtiin 1.12.2015 ja se nojautui varsinaisen yhtiökokouksen 2015 antamaan valtuutukseen. Broadview Ventures I, LLC merkitsi kyseisen sille suunnatun osakeannin kokonaisuudessaan, yhteensä 32.311 uutta osaketta merkintähintaan 10,00 euroa osakkeelta. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 12.1.2016. Uudet osakkeet ovat tuottaneet omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien.
Osakepääomaa ei korotettu vaan koko merkintähinta 323.110,00 euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Herantis Pharma Oyj:n osakkeiden määrä nousi 4.118.305 osakkeeseen. Merkityt osakkeet ovat olleet kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n First North -listalla yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 14.1.2016 alkaen.
Herantis lunasti tytäryhtiönsä Laurantis Pharma Oy:n koko osakekannan omistukseensa vuonna 2016. Aiemmin Herantis oli omistanut kyseisen tytäryhtiön osakkeista noin 99%.

Tase
Konsernitaseen loppusumma 31.12.2016 oli 10,2 miljoonaa euroa. Edellisen katsauskauden päättyessä 31.12.2015 konsernitaseen loppusumma oli 14,1 miljoonaa euroa.
Yhtiöllä oli katsauskauden päättyessä 31.12.2016 konsernitaseessa lyhytaikaisia velkoja 0,7 (0,6) miljoonaa euroa, pitkäaikaisia lainoja 7,9 (7,4) miljoonaa euroa ja pääomalainoja 0,1 (0,1) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat 0,0 (0,1) miljoonaa euroa.
Katsauskauden aikana ei ole tehty taseeseen aktivoituja tuotekehitysinvestointeja.

Oma pääoma
Konsernin oma pääoma 31.12.2016 oli 1,6 miljoonaa euroa. Edellisen katsauskauden päättyessä 31.12.2015 konsernin oma pääoma oli 6,0 miljoonaa euroa. Muutos on seurausta konsernin tappiosta tilikaudella.

Henkilöstö, johto ja hallinto
Henkilöstö katsauskauden lopussa 31.12.2016 oli 7 henkilöä (edellisen katsauskauden lopussa 31.12.2015: 7).
Yhtiön hallitukseen kuuluivat katsauskaudella Pekka Mattila (pj), Jim Phillips, Aki Prihti, Timo Veromaa ja Frans Wuite. Toimitusjohtajana toimi Pekka Simula.

Varsinainen yhtiökokous 2016
Herantis Pharma Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä maanantaina 11.4.2016.
Yhtiökokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2015 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, ettei osinkoa jaeta tilikaudelta 1.1.2015-31.12.2015 ja, että tilikauden tappio kirjataan voitto-/tappiotilille.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkioksi 1.000 euroa kuukaudessa, pois lukien puheenjohtaja, jonka palkkioksi vahvistettiin 2.000 euroa kuukaudessa. Lisäksi hallituksen jäsenet kuuluvat optio-ohjelman 2014 I piiriin, jonka mukaisesti hallituksen jäsenille voidaan myöntää sanotun ohjelman mukaisia optioita kultakin täydeltä 12 kuukauden jaksolta hallituksen jäseninä.
Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajalle maksetaan kohtuullinen palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Herantis Pharma Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan Martin Grandell, KHT.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Yhtiöllä on viisi voimassaolevaa optio-ohjelmaa: Optio-ohjelma 2010, Optio-ohjelma 2014 I, Optio- ohjelma 2014 II, Optio-ohjelma 2014 III sekä Optio-ohjelma 2016 I, joista on annettu optioita yhtiön avainhenkilöille näiden sitouttamiseksi pitkäjänteisesti yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-ohjelmien pääkohdat on listattu alla olevassa taulukossa. Tarkempia tietoja optio-ohjelmista on yhtiön verkkosivustolla www.herantis.com.

Optio-ohjelma Osakemäärä enintään1 Osakkeen merkintähinta Päätös optio-ohjelmasta
2010 37.600 € 0,00005 Yhtiökokous 26.8.2010
2014 I 50.800 € 0,00005 Yhtiökokous 20.3.2014
2014 II A 24.027 € 7,32 Yhtiökokous 29.4.2014
2014 II B 0 € 20,73 Yhtiökokous 29.4.2014
2014 II C 0 € 0,02 Yhtiökokous 29.4.2014
2014 II D 22.349 € 8,78 Yhtiökokous 29.4.2014
2014 II E 16.342 € 10,00 Yhtiökokous 29.4.2014
2014 II F 10.253 € 10,00 Yhtiökokous 29.4.2014
2014 III G 10.232 € 10,00 Yhtiökokous 29.4.2014
2014 III H 10.232 € 10,00 Yhtiökokous 29.4.2014
2016 I 70.000 € 2,92 Yhtiökokous 9.4.2015, hallituksen kokous 19.5.2016
YHTEENSÄ 251.835

1 Suurin mahdollinen määrä osakkeita, joka optioilla voidaan merkitä. Optio-ohjelmien 2014 II ja 2014 III osakemerkintäaika on kuitenkin päättynyt 31.12.2016, eikä niillä tehtäviä osakemerkintöjä enää hyväksytä.

Riskit ja epävarmuustekijät
Herantis on lääkekehitysyhtiö, jonka toimintaan liittyvät yleiset lääkekehityksen riskit ja epävarmuustekijät. Koska Herantis kehittää uuteen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvia biologisia lääkkeitä, joiden vaikutusmekanismit poikkeavat nykyisin tunnetuista lääkkeistä, riskejä ja epävarmuustekijöitä voi pitää perinteistä lääkekehitystä suurempina.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät liittyen Herantiksen liiketoimintaan on tiedotettu 12.5.2014 päivätyssä osakeantiin ja listautumiseen liittyvässä Esitteessä, johon voi tutustua yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.herantis.com. Cis-UCA-silmätipan lääketieteellinen riski on osin realisoitunut, kun lääkeaihion tehokkuus oli vaiheen 2 kliinisen tutkimuksen perusteella heikompi kuin prekliinisten tutkimusten perusteella arvioitiin. 

Osakkeet ja osakkeenomistajat
Herantis Pharma Oyj:n markkina-arvo katsauskauden lopussa 31.12.2016 oli 11,7 miljoonaa euroa. Osakkeen päätöskurssi 31.12.2016 oli 2,85 euroa. Katsauskauden ylin kurssi oli 4,50 euroa, alin 0,77 euroa ja keskikurssi 1,25 euroa.
Herantiksella oli 31.12.2016 päivätyn osakasrekisterin mukaan 633 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
Herantiksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistuksessa oli 31.12.2016 yhteensä 53 366 (39 761) osaketta mukaan lukien määräysvaltayhtiöiden kautta omistetut osakkeet, eli 1,3 (0,9) % yhtiön osakekannasta. Tiedot yhtiön sisäpiirin kaupankäynnistä julkaistaan yhtiön verkkosivustolla.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Yhtiöllä ei ollut oleellisia raportoitavia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.

Hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle
Herantis Pharma -konsernin emoyhtiö on Herantis Pharma Oyj, jonka jakokelpoiset varat olivat 31.12.2016 taseen mukaisesti 6,9 miljoonaa euroa. Herantis Pharma Oyj:llä ei ollut oleellista liikevaihtoa vuonna 2016. Emoyhtiön vuoden 2016 tulos oli -2,7 miljoonaa euroa. 
Yhtiön hallitus esittää 11.4.2017 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 1.1.-31.12.2016.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Tilinpäätös on laadittu hyvää kirjanpitotapaa ja paikallista lainsäädäntöä sekä First North -markkinapaikan sääntöjä noudattaen. Tilinpäätöksen luvut on tilintarkastettu. Esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista luvuista.

Taloudellinen tiedottaminen 2017
Tämä tilinpäätöstiedote julkaistaan suomeksi ja englanniksi 28.2.2017 kello 9:00 yhtiön verkkosivuilla www.herantis.com. Mikäli eri kielellä julkaistut versiot poikkeavat toisistaan, suomenkielinen versio pätee.
Yhtiön vuosikertomus julkaistaan yhtiön verkkosivuilla 17.3.2017 mennessä.
Puolivuotiskatsaus tammi-kesäkuulta 2017 julkaistaan tiistaina 29.8.2017. Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi tiistaina 11.4.2017.
Herantis Pharma Oyj
Hallitus

LIITTEET
Tuloslaskelma ja tase 1.1.-31.12.2016
Rahavirtalaskelma 1.1.-31.12.2016
Laskelma oman pääoman muutoksista

Jakelu: Nasdaq, keskeiset tiedotusvälineet

Lisätietoja:
Herantis Pharma Oyj, Pekka Simula, toimitusjohtaja, puh. +358 40 7300 445
Yhtiön verkkosivusto: www.herantis.com
Hyväksytty neuvonantaja: UB Securities Oy, puh. +358 9 25 380 246

Herantis Pharma lyhyesti:
Herantis Pharma Oyj on innovatiivinen lääkekehitysyhtiö, joka keskittyy regeneratiiviseen eli uudistavaan lääketieteeseen ja sairauksiin, joihin ei tunneta riittävän hyviä hoitoja. Yhtiön vaikutusmekanismiltaan täysin uudenlaiset lääkeaihiot pohjautuvat alojensa johtavaan tieteelliseen tutkimukseen maailmassa: CDNF hermorappeumasairauksien kuten Parkinsonin taudin ja ALS:n hoitoon sekä Lymfactin rintasyöpähoidon aiheuttaman lymfaturvotuksen ja mahdollisesti muiden lymfaturvotuksien hoitoon. Herantiksen osakkeet ovat listattuna Nasdaq Helsinki Oy:n First North -markkinapaikalla.