Suomi, aivosairauksien tutkimuksen salattu keidas?

Pekka Simula 03.02.2016

Herantis-konsernin yhtiöiden kliinisiä tutkimuksia on tehty Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa, pyrkimyksenä löytää optimaalinen paikka kullekin tutkimukselle. Vihdoin pohdittavana oli myös tähän asti haastavin tutkimuksemme: CDNF-lääkeaihion ensimmäinen kliininen tutkimus Parkinsonin taudissa.

Miksi mennä merta edemmäs kalaan – mitä osaamista Suomi tarjoaa?

Salatun keitaan.

Muiden Pohjoismaiden tapaan Suomessa on erinomainen ja kattava julkinen terveydenhuolto ja nykyaikaisesti varustettujen yliopistosairaaloiden verkosto.

Suomessa on maailman johtavaa osaamista neurologiassa. Tiesitkö, että Meilahden sairaala on rankattu maailman ykköseksi aivoverenkierron häiriöiden valvonnassa? Veritulpan liuotushoito alkaa keskimäärin 17 minuutissa potilaan saapumisesta päivystykseen. Nopeus on kriittinen tekijä hoidon onnistumiselle.

Suomessa on myös lääketieteellisen kuvantamisen huippuosaamista. Esimerkiksi Turun PET-keskus on tehnyt kansainvälisesti uraauurtavaa PET-kuvantamisen tutkimusta ja osoittanut miten PET-kuvantamista voidaan hyödyntää Parkinsonin taudin diagnostiikkaan ja lääkekehitykseen.

Luetteloa voisi jatkaa ja jatkaa. Suomessa on erinomaiset potilasrekisterit, eräs maailman nykyaikaisimmista biopankkilaeista ja edistykselliset biopankit, joiden ansiosta tutkimuksiin voidaan löytää juuri halutunlaisia potilaita. Suhteellisen eristetty geneettinen perimämme voi myös olla merkittävä etu erityisesti kehitettäessä tulevaisuuden räätälöityjä hoitoja.

Suomalainen ahkeruutta ja koulutusta arvostava työkulttuuri on osaltaan mahdollistanut nämä kilpailuvaltit ja tukee niitä mielestäni edelleen. Lääkärit, hoitajat, kliinisten tutkimusten tukihenkilöt ja myös potilaat ovat kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin koulutettuja, asiantuntevia ja motivoituneita. Tutkimuksen sponsorille tämä tarkoittaa laadukkaampaa dataa nopeammin. Kun viime vuonna järjestimme ensimmäisen Aivosairaudet-tapahtuman yhdessä yhdysvaltalaisen Biogenin ja Helsingin yliopiston kanssa, Biogenin edustajat olivat silminnähden vaikuttuneita siitä mitä Suomi voisi tarjota esimerkiksi MS-taudin tai ALS:n tutkimukselle maailmanlaajuisesti.

Toki aina on parantamisen varaa, kuten myös Suomen aivosäätiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Ollila ja Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine totesivat Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Voimme olla ylpeitä osaamisestamme ja meidän pitäisi osata tuotteistaa ja markkinoida sitä paremmin. Tuore omakohtainen anekdootti: pyysimme yliopistosairaaloilta kustannusarviota kliinisen tutkimuksen potilashoidoista. Hieman myöhemmin erään sairaalan hallinnosta oltiin yhteydessä: ”Tuota, voisitteko ehdottaa kustannusarviota?”

Toisaalta sekin voi olla tutkimuksen sponsorille positiivinen asia!

Herantis pyrkii aloittamaan potilashoidot kliinisessä tutkimuksessaan Parkinsonin tautia sairastavissa potilaissa Suomessa ja Ruotsissa vuoden 2016 aikana. Tutkittava CDNF-lääkeaihio perustuu alansa kansainvälisesti johtavaan tutkimustyöhön – Helsingin Yliopistossa.