Huhtikuu alkoi perinteisesti, kun BioEurope Spring -tapahtuma kokosi yhteen noin 1400 alan yhtiötä hakemaan kumppaneita kehityshankkeilleen. Tavallinen tarina: vanhojen tuttujen tapaamisia, uusia tuttavuuksia ja uuvuttavat lähes 40 etukäteen sovittua tapaamista kolmen päivän aikana.
Vaikka BioEuropen osallistujat yleensä keskittyvät noihin kahdenkeskeisiin tapaamisiin, aina on myös mielenkiintoista seurata mitkä ovat kuumimmat puheenaiheet. Ainakin kolme teemaa toistui useissa keskusteluissa:
Erityisesti Euroopassa: lääkkeiden hinnoittelu, hinnan suhde hyötyyn. Kasvavat hoitokustannukset alkavat olla kestämätön taakka yhteiskunnalle. Enää ei mietitä vain onko lääke turvallinen ja tehokas, sen pitää olla myös kustannustehokas. Lääkkeiden hintoja ei voi perustella yksinomaan korkeilla kehityskustannuksilla – suomalaisena veronmaksajana tähän on helppo yhtyä. Itse uskon, että Herantiksen CDNF:stä voisi tulla malliesimerkki lääkkeestä joka helpottaa sairauksien aiheuttamaa kustannustaakkaa. Se saattaisi auttaa Parkinsonin tautia sairastavia potilaita jatkamaan normaalia elämää pitempään ja jopa palauttaa heitä työelämään. Aika näyttää.
Geeni- ja soluterapiat. Onko niistä vuosikymmenien kohun jälkeen vihdoin tulossa todellisuutta? Ainakin bisnesmielessä: Alliance for Regenerative Medicine listasi esityksessään useita viime aikoina tehtyjä yli miljardin dollarin arvoisia sopimuksia liittyen geeni- ja soluterapioiden kehitykseen. Mielenkiintoisia uutisia myös Herantikselle, joka kehittää Lymfactin-geeniterapiaa.
Ja tietenkin yksilöllistetty lääketiede (personalized medicine). Taikasana joka ratkaisee kysymykset lääkkeiden hinnoista, mullistaa hoitojen tehokkuuden ja vähentää haittavaikutuksia! Vai kuitenkin hypetystä jonka taakse kätkeytyy hallitsematon määrä tietoa, mahdottomia potilasvalintakriteereitä ja loppumattomia uusia viranomaisvaatimuksia? Itse uskon että tämä johtaa koko lääkealalla läpimurtoon antibioottien keksimiseen verrattavaan mullistukseen. Itse asiassa paras yksilöllistetyn lääketieteen uutinen kuultiin heti BioEuropen jälkeen Suomesta: valtio perustaa genomikeskuksen hyödyntämään geneettistä tietoa entistä tehokkaammin. Keskuksen päätarkoitus on ennen kaikkea potilashoitojen parantaminen ja siitä saattaa olla mullistavaa hyötyä myös hoitojen kehittämiseen. Ehkä tulevaisuudessa uutta hoitoa kehitettäessä voidaan helposti löytää juuri ne potilaat joilla on tietyt geenit, tietty diagnoosi ja tietynlainen hoitohistoria? Silloin voidaan todella puhua yksilöllistetystä lääketieteestä.
Kaiken kaikkiaan BioEurope oli taas erittäin onnistunut tapahtuma Tukholman koleasta säästä huolimatta. Sekään ei ollut mitään uutta BioEuropen kävijoille: vuonna 2010 Barcelonassa koko tapahtuma meni täysin sekaisin, kun kaupungin yllätti ensimmäinen lumimyrsky kymmeneen vuoteen!
Herantis aikoo aloittaa potilasrekrytoinnin vuonna 2016 kliinisiin tutkimuksiin Lymfactin-lääkeaihiolla rintasyöpähoitojen aiheuttamassa lymfaturvotuksessa sekä CDNF:llä tavoitteena vaikutta Parkinsonin taudin etenemiseen ja oireisiin.