Moni arvelee syöpää sekä sydän- ja verisuonitauteja merkittävimmiksi kansantaudeiksemme. Tautien aiheuttamaa inhimillistä tuskaa on vaikea verrata, mutta puhtaasti lukujen perusteella – arvioimalla tautiryhmien aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle – aivosairaudet ovat itse asiassa noin kaksi kertaa niin suuri taakka kuin syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit yhteensä. Aivosairauksien aiheuttama vuosittainen kustannustaakka arvioitiin vuonna 2010 Euroopassa noin 800 miljardiksi euroksi. Suomessa aivosairaudet maksoivat yhteiskunnalle tuolloin noin 8,6 miljardia euroa vuodessa. Siis valtavasti enemmän kuin maamme hallituksen säästötavoite koko hallituskaudelle.
Aivosairaudet on toki muiden tautiryhmien tapaan laaja käsite. Sen alle mahtuu dementiaa, hermorappeumasairauksia ja mielenterveysongelmia. Valitettavan usein niiden yksi yhteinen tekijä on pitkäaikainen invalidisoituminen. Toipuminen työkykyiseksi voi kestää vuosia jos onnistuu koskaan, ja moni potilas tarvitsee päivittäistä apua koko loppuelämänsä. Monet aivosairauksien aiheuttamat vauriot ovat peruuttamattomia: sydänpotilas voi saada ohitusleikkauksella uuden elämän, Alzheimer-potilaan aivoja emme osaa palauttaa ennalleen. Juuri tällaiset haasteet, potilaiden jatkuva tuen tarve ja menetetyt työvuodet kasvattavat valtavasti näiden sairauksien aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle.
Silti tuntuu ettei aivosairauksien tunnettuus ole samalla tasolla muiden suurien tautiryhmien kanssa. Sydän on sydän ja syöpä on syöpä, mutta entä kun mieli ei toimi? Jalat kompuroivat, kädet huitovat holtittomasti, käytös ei mahdu normeihin tai muisti ei pelaa? Sellainen on pelottavaa, omituista. Ja median on vaikeampi tehdä sairastumisista sankaritarinoita, jos sankari on omituinen. Omituiset potilaat on helpompi unohtaa laitoksiin tai omaistensa huomaan.
Unohtaminen ei kuitenkaan poista valtavia kustannuksia, joita me kaikki maksamme. Siihen auttaa vain pitkäjänteinen tutkimus, jotta opimme hoitamaan näitä kalliita sairauksia tehokkaammin ja parhaassa tapauksessa myös ehkäisemään niitä. Vuonna 2006 tehdyn arvioinnin mukaan USA:n neurologisten sairauksien instituutin NINDS:n hoitovertailututkimuksiin tehtyjen investointien vuosituotto oli 46% saavutettujen terveyshyötyjen ansiosta. Missä muualla valtio voisi haaveilla sellaisesta tuotosta sijoitukselleen?
Tärkeimmän sijoituksen voimme silti kukin tehdä itse: sopivasti liikuntaa, aivojumppaa ja terveet elämäntavat.
Herantis on jälleen mukana järjestämässä Aivosairaudet-tapahtumaa, joka pyrkii parantamaan aivosairauksien tunnettuutta ja kansallista tutkimusyhteistyötä. Tapahtuma pidetään Helsingin yliopistolla 14.10.2016 ja sen ohjelmatoimikuntaan kuuluu myös Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistot, Biogen, HUS, Nokia sekä Lääketeollisuus ry.