Terveysteknologia pelastaa henkiä

Pekka Simula 2.1.2017

Kun katson vuotta 2016 Herantiksen toimitusjohtajana voin olla hyvin ylpeä tiimin jäsenyydestä. Tavoitteemme on viedä johtavan tieteellisen tutkimuksen tuloksia kohti läpimurtoa potilashoidoissa. Viime vuonna annoimme ensimmäisinä maailmassa potilashoidon geeniterapialla, joka pyrkii korjaamaan imujärjestelmän vaurioita.

Kun mietin vuotta 2016 isänä, olen vieläkin hiukan järkyttynyt, ja toisaalta hyvin kiitollinen raskaan hoivatyön tekijöille ja terveysteknologioiden kehittäjille. Ilman heitä meillä olisi nyt yksi lapsi vähemmän.

Kaikki kävi nopeasti. Ensin vain kuumetta - lapsiperheen arkea. Sitten normaalit kuumelääkkeet eivät enää vaikuttaneet - huolestuttavaa. Terveyskeskuslääkäri epäili aivan oikein keuhkokuumetta ja lähetti välittömästi sairaalaan. Sairaalan röntgenissä varmistettu keuhkokuume oli johtanut sepsikseen. Tuskin ehdin ymmärtää mitä tapahtui kun lapsi sai jo suonensisäistä antibioottia ja toipui melkein samaa vauhtia kuin kaikki oli alkanut.

Jälkishokki iski kun kaikki alkoi olla kunnossa: jos jossain välissä olisi sattunut jokin viivästys tai virhe tai vain huonoa onnea, olisimme voineet menettää lapsemme. Sata vuotta sitten mikään silloin tunnettu hoito olisi tuskin auttanut.

Seuraava ajatukseni terveysteknologian ammattilaisena oli ihmetys valtavasta määrästä teknologiaa ja asiantuntemusta, joiden ansiosta lapsemme selviytyi, ja joita usein pidetään itsestäänselvyyksinä.

Asiantunteva terveyskeskuslääkäri tunnisti heti asian kiireellisyyden. Osaltaan häntä auttoi pika-CRP, joka sekin on aikanaan kehitetty tieteellisen tutkimustyön pohjalta. Tarkat röntgenkuvat lähetettiin sähköisesti lausuttaviksi niin nopeasti, että lastenlääkäri aloitti hoidon kirjaimellisesti kymmenen minuuttia kuvien ottamisesta. Lääketieteen kehitys on antanut käyttöömme testit joilla valitaan paras antibiootti, ja tehokkaat lääkkeet jotka tiedetään turvallisiksi myös pienelle lapselle ja osataan annostella optimaalisesti lapsen iän ja painon mukaan. Pikkuruinen kanyyli pienen lapsen suonille - jossakin sekin on kehitetty, testattu yhteensopivuus erilaisten lääkkeiden kanssa ja tuotu raskaan lupaprosessin läpi markkinoille. Entä potilasmonitorit joilla seurattiin jatkuvasti sykettä ja happisaturaatiota? Neulat ja ampullit verikokeiden keräämiseen. Jätteiden käsittely ja tilojen ja laitteiden sterilointi uusien tartuntojen välttämiseksi.

Joka ikinen sairaalan laite ja työkalu on vaatinut pitkän tutkimus-, kehitys- ja testausprojektin, jotta voidaan olla varmoja että se on aina turvallinen ja toimiva. Aina. Yksikin viallinen osa voi johtaa hoitoketjun viivästymiseen tai virheeseen ja potilaan kuolemaan. Hiukan painetta laadunvalvonnalle, vai mitä?

Ja lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta, jotka vuosien erinomaisen koulutuksen jälkeen tekevät raskasta työtään myös yövuoroissa ja kuitenkin jaksavat kannustaa ja tukea huolestuneita vanhempia tavallisessa suomalaisessa sairaalassa.

Lämmin kiitos Jorvin sairaalan lasten päivystykseen ja lasten poliklinikalle. Ja kaikille, jotka tällä korkean riskin toimialalla pyrkivät kehittämään parempia hoitoja. Tutkijoille, kliinikoille, kehittäjille, rahoittajille, viranomaisille - kiitos.

Hyvää uutta vuotta!